Üdvözlet Magyarországról!

..Eli terveisiä Unkarista! Olemme vihdoin asettuneet ja rauhoittuneet, joten nyt on hyvä aloittaa kirjoittaminen. Saavuimme siis viime perjantaina myöhään illalla Budapestiin, josta pääsimme mukavasti taksikyydillä hostelliimme. Hyvin väsynyt matkaseurue nukahti alta aikayksikön. Lauantaipäivä vierähti mukavasti kierrellen uutta kaupunkia yhdessä kahden espanjalaisen, tulevien opiskelukavereidemme, kanssa. Aurinko paistoi ja sää oli aivan kuin Suomen huhtikuu - kuulas ja lämmin. Espanjalaiset tärisivät kylmästä ja suomalaiset käänsivät nenät aurinkoon. Ah! Säästä keskusteleminen ei siis onnistunut ilman väittelyä siitä, oliko sää lämmin vaiko kylmä.

Sunnuntaina lähdimme kohti Pécsiä. Matka kolmen rinkan, kolmen matkalaukun ja kolmen lentolaukun kanssa ei ole yksinkertainen. Jo metroasemalle pääseminen teki tästä pienestä retkestä hyvin mielenkiintoisen. Pääsimme kuitenkin hermoja suuremmin menettämättä Pécsiin.

Täällä Pécsissä vietämme siis nämä ensimmäiset kaksi viikkoa intensiivisesti unkaria opiskellen. Joka päivä lukujärjestykseen on laitettu 4,5 tuntia unkarinkielen opiskelua. Ja se on hurjasti. Ensimmäisen päivän toisella tunnilla oletettiin jo, että osaisimme keskustella keskenämme unkariksi ilman muistiinpanoja. Tällöin muistiin taas miltä tuntui olla 15-vuotiaana saksantunnilla. Kun tippuu kärryiltä, menee hermot. Ja nehän meni. Mutta onneksi jo tiistaina otetiin vähän rauhallisemmin. Ehkä opettaja ymmärsi todellisen tasomme!Niin ja siitä suomen ja unkarin kielien sukulaisuudesta sen verran, että tähän mennessä en ole vielä sitä huomannut.

Kielen opiskelun lisäksi iltapäivämme täyttyvät muun muassa kaupunkikierroksista, museokäynneistä ja muista yhteisistä aktiviteeteista. Loppuillat koostuukin hengailusta yliopiston asuntolassa, jossa asustelen puolalaisen, hollantilaisen ja tuttuakin tutumman suomalaisen kanssa.

Lukujärjestykseen on merkitty "singing and wine", joten sitä odotellessa taidan siirtyä kotitehtävien pariin. Hommaa on!

Szia!