tiistai 24. toukokuuta 2011

Myyrän maassa


Tästä kuva-arvoituksesta voikin nokkelimmat jo arvata, mistä tässä myyrä-vihjauksessa oli kyse! Ni.


Praha on mystinen ja hämyinen, mutta äärimmäisen kaunis kaupunki. Yllätyksellisyyttä tähän tiiviisti rakennettuun kaupunkiin toi se, että et koskaan voinut tietää, minkälainen näkymä minkäkin kadunkulman jälkeen avautui.

Kellon katsominen on Prahassa yksi tärkeimmistä ja ensisijaisimmista asioista. Kello 12 sinun on oltava asemissa Staromestské námestissa eli vanhankaupungin keskusaukiolla. Turistilaumat laukkaavat kohti Raatihuoneen seinää, jossa tähtitieteellinen kello esittää jokatuntisen performanssinsa. Puolenpäivän show on kuitenkin kaikkein mahtavin, ja jo hyvissä ajoin pitää olla kamera valmiudessa ja nokka kohti korkeuksia.

Ja kyllähän se kello tietysti näkemisen arvoinen oli. Jännityksellä seurasimme miten luuranko vetää narusta, ja kellon yläpuolella olevat luukut aukeavat. Sieltä sitten 12 apostolia, Paavali kärjessä, heiluttelevat kellonsoiton tahtiin.


 Päätimme myös kiivetä raatihuoneen kellotorniin ihailemaan komeita maisemia.


Seuraavaksi suuntasimme Kaarlen sillalle.


Sillalta olikin mahtavat näkymät Prahan linnalle.


Prahan linnan alueella saimme kulumaan tunnin jos toisenkin (4). Ja vielä olisi ollut lisää nähtävää!
Yksi tärkeimmistä on tietenkin Pyhän Vituksen katedraali.



Ikkuna Prahaan.

Koska tsekkiläisillä pitää olla ihan kaikkea, on heillä myös oma Eiffel-torni. Tuonne nuppiin pääseminen tarkoitti järkyttävää kipuamista ensin rinnettä ylös ja sen jälkeen loputtomasti rappusia. Kun päätepisteeseen oli päästy, tulikin kiire alas. Kaikki tietysti haluavat nähdä ja saada kaiken samaan aikaan, ja se tarkoitti aikamoista tunkua. Siinä kohtaa, kun tuo töttörö alkoi heilua siitä väkimäärästä, ymmärsimme lähteä alaspäin ihan vapaaehtoisesti.


Näkymät olivat kuitenkin komiat.


Illalla suuntasimme katsomaan suihkulähde-showta. Eikä ihan mitä tahansa suihkulähdettä, vaan  Krizikin musikaalista suihkulähdettä, jossa vesi, valot ja musiikki räiskyvät. Lähteestä kuului niin klassista musiikkia kuin klassikkoelokuvien tunnareitakin. Heijastivat jopa veteen pätkiä elokuvista. Voi että, kyllä siellä huokailtiin ihastuksesta, vaikka vettä se vain oli.


Esityksen jälkeen käväisimme vielä läheisessä huvipuistossa. Viimeiset korunat käytimme mm. maailmanpyörään.


Vaikka reissumme ei kestänytkään kahta päivää enempää, ehdimme nähdä hirmuisesti. Toisen päivän vietimme lähes kokonaan juutalaiskorttelin synagogia kierrellen. Kuvaaminen oli siellä kiellettyä, joten tästä paikasta ei ole mitään materiaalia. Vaikuttava ja ehdottomasti vierailu arvoinen paikka!

Kiitos kultainen kaupunki. Kiitos mystinen, kaunis, ihastuttava Praha!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti